Nebajin vuoristomaisemat tarjoavat mahtavia trekkauksia. Niinpä heti Nebajiin tultuamme aloimme etsiä sopivaa reittiä, joka olisi ainakin parin päivän pituinen. Koska mukaamme lyöttäytyneellä ranskalaisella kundilla oli samanlaiset preferenssit, päätimme etsiä trekkausopasta yhdessä. Opas on hyvä olla koska vuoristokylissä espanja on kakkoskieli Maya-kielien jälkeen (Maya kieliä/ murteita on pelkästään Guatemalassa yli 20), lisäksi hyviä karttoja on huonosti saatavilla, ja opas ei juuri kustanna mitään. Oppaat tosin on usein vain kylän poikia ilman sen enempiä kieli-/ opastaitoja, niin kuin meidänkin tapauksessa.
Lähdimme noin 8.30 lauantaiaamuna kohti Nebajia ja lähikylää Aculia ympäröiviä vuorenhuippuja. Jyrkkää nousua riitti noin 3 tunniksi putkeen ja vauhti oli aikasta kova, joten jalat olivat jo aikasta hapoilla kun saavutimme huipun. Maisemat ihasteltuamme ja nopeat välipalat syötyämme, laskeuduimme alas Aculin kylään, josta matka jatkui muutaman pienemmän kylän kautta, kohti noin kymmenen talon kylää, Xexocomia. Xexocomin saavuttaessa olimme patikoineet 8 tunnin ajan, hikoilleet kaikki nesteet ja suolat kropasta ja polttaneet itsemme auringossa, mutta silti erittäin tyytyväisiä päivään. Oppaamme jätti meidät espanjaa puhuvan perheen luo, joiden luona myös majoittauduimme. Päivän päätteksi pääsimme peseytymään paikalliseen perinteiseen saunaan, joka kieltämättä oli aikasta erikoinen. Sauna oli käytännössä pieni maakoppero, jossa kivikasan alla oli poltettu avotulta, ja kun häkä oli tuuletettu pois sauna oli käytännössä valmis. Saunan noin 20cm korkeilla "lauteilla" myös peseydyttiin pienen kynttilän valossa, jonka jälkeen olikin sitten mukava siirtyä alastomana kuivailemaan itseään mutaiselle maalattialle, parin metrin päässä illallistavan perheen katseiden alle. Saunan jälkeen liityimme illallispöytään jakamaan simppelin illalisen ennen nukkumaan menoa.
Seuraavana päivänä patikoimme hieman helpompaa reittiä noin 5 tunnin ajan takaisin Nebajiin. Matkalla vierailimme paikallisella hautausmaalla ja sisällissodan tapahtumapaikoilla, kuunnellen karuja kertomuksia.
42 vuotta kestänyt ja yli 200 000 siiviliuhria vaatinut Guatemalan sisällissota loppui vasta 1996, joten muistot
ovat vielä aika pinnalla. Nebajin alue oli yksi sodasta pahiten kärsinyt alue, koska vuoristomaisemat tarjosivat sisseille oivan piileskelypaikan ja näin ollen armeijalle syyn moukaroida alueen kylät.
Kaiken kaikkiaan trekkaus ja varsinkin paikallisen perheen luona majoittautuminen oli mahtava ja erilainen kokemus!
 |
| Nebaj jäi taakse alas, kun lähdimme nousemaan kohti vuorenhuippua |
 |
 |
| Xexocomin kylä |
 |
| perheen keittiö/ olohuone/sauna pesutupa -kompleksi |
 |
| sauna, huom takana juhlaillallinen odottamassa valmistusta, joskin meille tarjottiin vain pastaa ja tortilla lättyä |
 |
| paikallisen perheen mukaan tähän saunaan mahtuu kuulema 5 henkeä, no meillä oli jo kahdestaan aika ahdasta |
 |
| olohuone/ keittiö |
 |
| illallisella |
 |
| ja aamupalalla... |
 |
| vessajono... |
 |
| takaisin Nebajiin päin |
