sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

SAN JUAN DEL SUR, NICARAGUA 28-30.6-2013

San Juan Del Sur, Nicaragua 28-30.6.2013

San Juan Del Sur on noin 8000 sielun kylä Tyynenvaltameren rannalla. Varmaankin San Juan Del Suria ympäröivien rantojen ja upeiden surffauspaikkojen johdosta, ulkomaalaiset ovat ottaneet tämän paikan omakseen. Onneksi näin matalasesongin aikaan, ei lomailevia jenkkejä ollut riesaksi asti, vaan paikka oli hyvinkin rauhaisa. Tarkoituksenamme oli vuokrata pyörät ja ajaa rannikkoa alas aina miltei Costa Rican rajalle asti, mutta koska hyväkuntoisten pyörien löytäminen oli miltei mahdotonta ja paikalliset kuumottivat meitä alueella usein tapahtuvilla aseellisilla ryöstöillä, kuihtui pyöräretkemme rantapäiväksi. No rannalla köllöttölyn ohessa ehdimme hieman plänätä Costa Rican osuuttamme, johon emme olleet ehtineet juuri paneutua.

San Juan Del Surista matkamme jatkui parin yön jälkeen kohti Costa Ricaa. Rajan saavutimme mukavasti paikallisbussilla körötellen ja itse rajamuodollisuudet olivat paljon helpompia, kuin opaskirjat antoivat ymmärtää. Ainoana takaiskuna rajalla oli kädenvääntö Costa Rican  viranomaisten kanssa jatkolipusta, joka Costa Ricaan matkaavilta vaaditaan ja näin ollen jouduimme hampaita kiristellen ostamaan riistohintaisen (25USD) bussilipun pois Costa Ricasta, jota emme tule ikinä käyttämään. Tästä oppineenamme väärennämme jatkoliput vastaisuuden varalle.














Esimerkkiä Suomalaiseen alkoholin markkinointisäädäntöön,
paikallinen ykkösrommi on sponsoroinut kaikki tiekyltit
 SanJuan Del Surissa

perjantai 28. kesäkuuta 2013

ISLA DE OMETEPE, NICARAGUA 24-28.6.2013

Isla De Ometepe; Merida, Chaco Verde, Nicaragua 24-28.6.2013

Granadan jälkeen matkasimme kohti Rivasin kaupunkia ja sen satamaa, josta otimme noin tunnin lauttakyydin Isla De Ometepe -saarelle. Isla De Ometepe -saari on muodostunut kahden tulivuoren noustua ylös Lago de Nicaragua -järvestä. Nämä kaksi tulivuoren muodostamaa maa-aluetta yhdistää pieni kannas, muodostaen  vajaan 30 000 hengen saaren. Tulivuoret hallitsevat saaren maisemia, pohjoispuolella on enemmän asutusta, mutta eteläpuolen Maderaksen luonnonpuistoalueella ei juuri asutusta ole. Saarella kuulee vähän väliä mölyapinoiden kantavaa huutoa, erilaisia lintuja on paljolti ja vesistössä pitäisi uida vielä ainakin muutama härkähai.

Saarelle pohjoispuolelle saavuttuamme nappasimme taksin muiden reppureissaajien kanssa kohti eteläpuolta, jonka saavuttaminen vie bussilla noin pari tuntia huonojen teiden vuoksi, vaikka matkaa ei montakaan kilometriä tule. Saaren eteläpuolella teimme trekkauksen vesiputouksille läpi tulivuoren kupeessa olevan cloud forestin. Seuraavana päivänä Merja vuokrasi hevosen ja teki 3 tunnin ratsastusretken, sillä aikaa kun Janne vuokrasi kajakin ja suuntasi Rio Istianille katsomaan kaimaaneja. Mölyapinoita pääsimme katsomaan saaren pohjoispuolella Chaco Verdessä, jossa viivyimme viimeisen yömme saarella. Isla de Ometepe oli mielestämme yksi Nicaraguan parhaimmista kohteista, saaren ystävälliset ihmiset, luonto ja Lago de Nicaragualta puhaltava vilvoittava tuuli olivat mieleemme.

Rivasin satamassa
Isla de Ometepe
majoituspaikkamme eteläpuolella







Rio Istian



 




Chaco Verde

mölyapinat laiskottelevat päivän kuumuudessa

comedor - paikallinen halpa ruokamesta, joita
väliamerikka pullollaan



maanantai 24. kesäkuuta 2013

MASAYA & GRANADA, NICARAGUA 21.2.2013, 22-24.6.2013

Masaya 21.6.2013 & Granada 22-24.6.2013

Granadaan päin matkatessa pysähdyimme yhdeksi yöksi Masayan artisaanikylään. Markkinoilta ja kylän yksittäisiltä taiteilijoilta voi ostaa uniikkeja Nicaragualaisia tuotteita; riippukeinuja, koruja, puuesineitä, tauluja yms. tarpeellisen tarpeetonta tavaraa. Masaya on myös oiva paikka hankkia persoonallisesti räätälöytyjä instrumentteja kuten kitaroita, jotka eivät ilmeisestikään maksa täällä juuri mitään. Kaupunkia kierrelessämme löysimme myös maailman parhaimman smoothie paikan, jonka valtavan kokoiset juomat nautimme jättiläispöydässä.

Masaysta Granadaan siirtyminen tapahtui jälleen kovin tutuksi tulleella kulkuneuvolla eli Chickenbussilla. Chickenbussillla matkustaminen on joka kerta hyvin teatraalinen kokemus, erinäisten kaupustelijoiden toimesta, tällä kertaa ohjelmassa oli paasausta jumalasta ja perheen, hädästä ja lääke-esittely kaikkivoipasta pilleristä. Tästä ja vajaan tunnin matkasta 9 cordobaa eli vajaa 30 senttiä ei ole paha raha.

Granadan bussipysäkille saapuessa olimme hetken eksyksissä, mutta pian kuitenkin löysimme oikeat koordinaatit ja selvisimme valitsemaamme hostelliin. Katujen merkinnät ovat välillä Väli-Amerikassa hyvinkin puuttelliset, joten kartoista saatava apu on vain osittainen. Nicaraguassa on myös erikoinen tapa antaa osoite, kadun nimen sijaan osoite on yleensä tyyliä; "puolikorttelia itään isolta kirkolta". Majoituksemme oli eläinrakkaan paikka ja siksi meille oikein sopiva valinta, sillä hostelista löytyi kaksi papukaijaa, kolme kania ja yksi apina. Apina sai aina oman osuutensa banaanesitamme. Granada on yksi Nicaraguan keskeisimmistä kaupungeista, joka on myös aikoinaan toiminut maan pääkaupinkina ja sijaitsee Nicaraguajärven rannalla. Granadassa ollessamme kävimme päiväretkellä tutustumassa järven saaristoon (Isletas del Granada). Muun ajan kävelimme kaupungin mielenkiintoisia ja kuvauksellisia katuja.


Masayan vanha markkina
Tälläisen tarvitsee jokainen koti, takan reunukselle sen
 posliinikissan viereen.
Masayassa smoothie ostoksilla



lääke-esittelyä bussissa
Granadassa iltapäivätorkuilla


retki Nicaragua järven saariston


coco loco


Granada