Reilun parin tunnin lennon Aucklandista saavuimme Tongatapulle, Tongan pääsaarelle. Tongan piskuisen kuningaskunnan (n 106 000 asukasta) pääsaari on puitteiltaan hyvin vaatimaton. Saarella valiitsee uninen tunnelma ja vaihtoehtoiset aktiviteetit ovat lähinnä olemattomat. Tonga ei juurikan tuota mitään, vaan kaikki tavara tuodaan lähinnä Fijitä, Uudesta-Seelannista tai Australiasta. Ihmiset tuntuvat viettävän aikaansa lähinnä käyden kirkossa, nukkuen ja syöden, joista varsinkin jälkimmäisen seuraukset ovat hyvin nähtävillä järjestäen ylipainoisen väestön hyllyessä toimettomana ympäri pääkaupunki Nukualofan raitteja. Joutenolo tuntuu olevan kansallinen ykkösammatti ja kuuntelemme välille huvittuneena muutaman ulkomaila siipiään kokeilleen Tongalaisen kauhukertomuksia, siitä kuinka muualla joutuu tekemään töitä melkein päivittäin riistäen kaiken ajan joutenololta.
Koska tuotantoa ei ole, Tonga elää lähinnä tukirahalla. Valtio saa tukea usealta maalta, joiden joukossa Kiina rahoittaa hieman epäilyttävällä tavalla Tongaa , vaatien vastapainoksi alueella toimivaan ryöstökalastukseensa lupia, sekä työntäen maahan Kiinalaista työvoimaa ja hyödykkeitä. Koska Tongalaisia ei työnteko kiinnosta ovat Kiinalaiset ottaneetkin jo haltuunsa maan päivittäistavara-bisneksen, pyörittäen säilyke-einesmarkettejaan ympäri Tongaa. Suppean valikoiman marketeissa tavara on usein vanhetunutta ja hintataso vastaa usein Euroopan tasoa. Tongan asukkaat itse saavat rahansa tukena pääasiallisesti ulkomailla (lähinnä Ausseissa, Kiiwilässä tai Jenkkilässä) työskenteleviltä sukulaisiltaan. Maa tuntuu olevan jatkuvassa pula-ajassa, riipuen siitä paljonko fyrkkaa ulkomailta valuu. Pettymykseksemme keskellä Tyyntä-Valtamerta ei juurikaan ole tarjolla tuoretta kalaa, koska jonkun pitäisi vaivautua kalastamaan se, tai koska ulkomailta saarelle roudattava polttoaine on toistaiseksi loppu. Sikojen suhteen Tonga tuntuu olevan omavarainen ja töpselinaamoja kirmaa joka puolella.
Turismibisnes Tongalla on lähinnä maassa olevien Aussien / Kiiwien käsissä. Tonga on kuuluisa siitä, että se on käytännössä ainoa paikka maailmassa, missä voi organisoidusti uida ryhävalaiden kanssa. Harmiksemme valaskausi on kesällä ja vierailumme sesongin ulkopuolella, jolloin valaita ei ole ja monet paikat ovat kiinni, koska ulkomaiset omistajat ovat palanneet kotimaihinsa viettämään lomaa. Maan meininkiä ihmetelessä pari päivää, päätämme lähteä Tongatapulta kohti Haapain postikorttirantoja ja tutkia enemmän Tongatapun meininkiä saarilta palatessamme.
Laiskuudesta huolimatta Tongalaiset ovat erittäin ystävällisiä ja vieraanvaraisia. Tongatapun saarikierroksen suoritamme pääasiallisesti liftaamalla ympäriinsä, koska ystävälliset Tongalaiset poimivat meidät mielellään autonsa takalavalle. Vaikka Tongalaisten saamattomuus välillä ottikin hermoon, on ei-kaupallisessa ilmapiirissä myös puolensa, kukaan ei tyrkytä sinulle mitään tai yritä huijata maahaan eksyneitä turisteja extratienestien toivossa.
 |
| laivasatamassa odottomassa Haapaille lähtöä |
 |
| Oholei beach dinner buffer |
 |
| Mapu`a `a Vaca blowholes |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti