Uoleva, Tonga 16-22.1.2013
Sykloonivaroituksen kääntyessä lähinnä lyhyeksi sadekuuroksi pääsemme vihdoin lähtemään kohti Uolevan saarta. Edellisenä yönä guesthouseemme tullut maailmanmatkalla oleva brittipariskunta päättää lähteä kanssamme Uolevalle ja päätämme tehdä yhdessä ruokahankitoja ennen saarelle siirtymistä.
Uolevalla on 2 alkeellista guesthousea ja 1 hieman hienompi majapaikka, muuten saari on oikeastaan autio ja muita ihmisiä tai jalanjälkiä rantahiekassa ei juuri näy. Saarelle ei ole kauppoja, ei ravintoloita eikä edes sähköä, joten lämpöisessä pilaantumattomat ruokatarpeet on tuotava itse saarelle, mikäli ei ole valmis maksamaan suhteellisen paljon guesthouselle ruuan ostamisesta ja kokkaamisesta.
Saarelle pääsemme Pangailla bisnestä pyörittävän Etelä-Afrikkalaisen kaiffarin venekyydillä, joka asuu saarelle ilmeisesti aina välillä telttamajoituksella. Sama kaveri kertoi pyörittävänsä saarella beach baaria, joka osottautuu hätäisesti kyhätyksi aurinnkosuojaksi, jossa hän istuu itse pitkin päivän paikan ainona asiakkaan, tyjentäen pääsaarelta roudaamaansa Fosters casea. Etelä-Afrikkainen kaiffari on mukavan oloinen heppu ja istummekin porukalla illan hänen baarissa, nuoton roihutessa rannalla.
Majapaikkamme omistaja on innoissaan saadessaan Suomalaisvieraita, muistellen vieläkin lämmöllä kuinka hän tyhjensi useamman rommipullon Madventure-kundien kanssa heidän olessa kuvausmatkalle ko. paikassa. Majapaikkamme tuntuu olevan pienimuotoinen farmi, sikojen, kanojen ja koirien kirmatessa vapaasti ympäri tonttia. Saarella aika kuluu uiden ja saaren upeita hiekkarantoja kiertäen, iltapäivän erikoisohjelma numero koostuu sikojen ruokinnasta, jolloin pusikossa asuvat miltei 40 puoliksi villiintynyttä sikaa ilmestyy kiistelemään tarjolla olevista kookospähkinöistä. Silloin tällöin omistaja ampuu sian ravinnoksi ruokinnan yhteydessä, tuoretta possua päsimme itsekin maistamaan sunnuntaina kun omistaja kokkasi meille UMUa – paikallista versiota rosvopaistista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti