www.posterestante2012.blogspot.com: UTILA, HONDURAS PART I 15.4-1.5.2013

Utila, Honduras part I 15.4-1.5.2013

Kuten alunperin suunnittelimmekin, halusimme ottaa jossain välissä pienen breikin matkustamisesta, räjäyttää rinkat auki ja olla pakkaamatta/ kantamatta niitä vähään aikaan. Janne oli myös plänännyt tekevänsä useampia viikkoja kestävän Dive Masterin tutkinnon jossain välissä reissua, joten Hondurasin Utila ennätys halpoine sukellushintoineen valikoitui stoppipaikaksi. Utilan saari sijaitsee Karibian merellä Hondurasin pohjoispuolella, maailman toiseksi suurimman valliriutan liepeillä. Utila on vahvasti keskittynyt kahteen asiaan; sukeltamiseen ja bilettämiseen, näiden lisäksi saari ei juurikaan tarjoa mitään erikoista. Koska me olimme tulleet tänne sukeltamaan, niin aloimmekin heti etsimään oikeaa sukelluskeskusta, jonka parissa tulisimme viettämään aikaa.

Dive Masterin tutkinto vie useimmiten paikasta ja tekotavasta riippuen n. 5-6 viikkoa , tutkinnon suorittaminen sisältää työskentelyä sukelluskeskuksessa, teoriaa, avustamista kurssien ja sukelluksien ohjaamisessa ja useita käytännön tehtäviä aina solmujen opettelusta, vedenalaisien etsintöjen suorittamiseen. Ohjelman ykkösetuna ovat rajoittamattomat sukellukset ja vedenalla ollaankin järjestäen joka päivä.

Päivän kestäneen sukelluskeskuskartoituksemme tuloksena valitsimme BICD:n (Bay Island College of Diving) http://www.dive-utila.com/ , joka oli kalustonsa ja ilmapiirinsä puolesta eniten mieleemme. Merjan aikomuksena oli tehdä jonkin sortin vapaaehtoistyötä, sillä aikaa kun Janne sukeltelee, tämäkin tuntui järjestyvän todella helposti, sillä BICD:n yhteydessä toimii valashaitutkimuskeskus, joka tarvitsi tekijöitä.
Merja lmoittaukin heti vapaaehtoishommiin, jonka toimenkuviin kuului mm. valashairetkien organisointi, tutkimussukellukset ja pienimuotoiset toimistotehtävät.

Divemaster paketin kylkiäisinä tuli viikon ilmaiset majoitukset, mutta aloimme pian etsiä omaa vuokrakämppää, joka pidemmällä aikavälillä olisi halvempi ja mukavampi asustella. Etsintäprosessi oli myös todella helppo ja löysimmekin pian asunnon aivan sukelluskeskusta vastapäätä. Välimatkat eivät saarelle ole pitkiä, mutta jos herää miltei joka aamu lastaamaan venettä klo 6.00 aamulla, niin lyhyttä välimatkaa alkaa arvostamaan.

Saarelle asettuminen tapahtui osaltamme aika nopealla tahdilla ja muuhun porukkaan tutustui helposti sukeltaessa ja sukelluskeskuksen organisoimissa tapahtumissa, kuten joka tortaisissa grillibileissä. Saaren antama ensivaikutelma ei ollut täysin mieleemme, koska siellä oli liikaa ulkomaalaisia varsinkin nuorempaa reppukansaa vain dokaamassa ja vetämässä huumeita. Vähän ajan päästä kuitenkin huomaa, että koska kaikki aika menee pitkälti sukeltaessa, niin sillä ei ole paljoakaan väliä mitä ympärillä tapahtuu. Oman värinsä paikalle antaa muutamat värikkäät paikalliset persoonat, jotka jaksavat huvittaa joka kerta kun heidät näkee.
Näistä yhtenä paikallinen huumekauppias / varastetun tavaran myyjä, joka on vieläkin missiolla etsimässä Jannen varastettua sukelluskelloa ja toisena saaren ykköslääkäri, joka päivystää enemmän baarissa kuin klinikalla ja säilyttä kotonaan mm.ex-tyttöystänsä luita ja muumioitunutta sikiötä.