keskiviikko 4. syyskuuta 2013

CALI, KOLUMBIA 28.8-4.9.2013

Cali, Kolumbia 28.8-4.9.2013

Calin bussimatka sujui mutkitta, joten olimme vielä suhteellisen toiveikkain mielin maassa vellovien mielenosoitusten ja etelän tiesulkujen suhteen. Protestien taustalla oli eritoteen maanviljelijöiden tyytymättömyys tuottavuuteen. Vaikka tuotteiden maailman markkinahinnat ovat nousseet, itse viljelijat eivät ole saaneet omaa osuuttaan hintojen korotuksista. Tällä erää maanviljely ei ole tuottavaa ja maanviljelijät haluvat, että valtio alkaisi tukea viljelijöitä tukirahoin tai halvemmilla lannoitehinnoilla. Maanviljelijöiden lisäksi lakossa olivat myös rekkakuskit ja kaivostyöläiset, kaupungeissa myös opiskelijat osoittivat mieltään.

Saavuimme Caliin maanantaina ja alkuperäinen suunnitelmamme oli siirtyä viimeistään loppuviikosta rajakaupunkiin Pastoon ja Pastosta rajan yli Equadorin puolelle Otavaloon, mistä löytyy lauantaisin Etelä-Amerikan suurimmat markkinat. Viikon edetessä mielenosoitukset vain pahenivat ja levisivät kulovalkean lailla maan eri osiin. Useimmat tiet, mukaan lukien maarajat naapurivaltioihin oli suljettu kivin, palavin autonrenkain, rekkajonoilla, maahankaadetuilla maataloustuotteilla kuten appelsiineilla yms. Tilanne oli pahin etelässä juuri Equadorin rajalla ja Bogotan ympäristössä. Myös monet pienet etelän kaupingit muuttuivat vaarallisiksi, koska mielenosoittaja valtasivat keskustat ja armeija & poliisi vastasi mielenosoituksiin kovalla kädellä, joihinkin kaupunkeihin julistettiin myös ulkonaliikkumiskielto. Meidän ei siis auttanut muuta kuin jäädä odottamaan tilanteen paranemista. Toinen vaihtoehto maastapoistumiseen oli ostaa lentoliput, mutta lentojen hinnat olivat kuluneen viikon aikana nousseet useisiin satoihin dollareihin, joten emme vielä tässä vaiheessa halunneet lähteneet kuluttamaan matkabudjettiamme kalliisiin lentoihin. Lentäminen tuntui myös ihan naurettavalta, koska raja oli ihan kiven heiton matkan päässä Calista.

Eritoteen salsakaupunkina tunettu Cali oli onneksi mieleemme ja jumissa olessamme keksimme siellä varsin hyvin tekemistä. Myös hostelimme tarjosi mukavasti tietoa aktiviteeteista ja saimme siellä ilmaisia salsa- ja espanjan tunteja. Innostuimme salsasta vähän enemmän ja otimme opettajaltamme myös pari yksityistuntia. Koska tiet pysyivät suljettuna oli hostellimme täynnä meidän tavoin samalla lailla jumissa olevia matkailijoita, joiden kanssa tuskailimme tilannetta. Tutustuimme yhdeksän päivän aikana moniin uusiin ihmisiin, mm. yhteen Limassa asuvaan Cordon Bleu kokkikoulussa opiskelevaan portugalilaiseen kokkiin. Harvoin pääsee nauttimaan ammattikokin työskentelystä samassa keittiössä, joten pyysimme häntä kokkaamaan kanssamme. Näin hän piti meille yhden illan kokkikoulua ja valmistimme aivan taivaallisen hyvää Jasserin possua (nimettu opettajan mukaan). Possu marinoitiin hunajalla, soijalla, appelsiinimehulla yms. loppu on salaisuus...ja maiskis!

Parina päivänä reippailimme Calin kupeessa olevalle kukkulalle, joka osoittautui kuuman sään ja korkeutensa vuoksi oletettua haasteellisemmaksi. Noin tunnin alkulämmittelynousun lisäksi, kukkulan laella pystyi vielä vetämään treenit alkeellisella ulkoilma punttiksella. Calin eläintarha ja kävely eri kaupunginosissa tarjosi myös mielekästä päiväohjelmaa. Lopulta Calistakin loppui tekeminen ja jo pelkästään loputon odottaminenkin tuli kalliiksi, joten päätimme ostaa lennot. Saimme onneksi myös ihan sopuhintaisen lentodiilin (140 taalaa per naama) Calista Ecuadorin Esmeraldakseen ja matkamme pääsi taas jatkumaan.

Calin eläinpuiston otoksia

Vähän isompia jyrsijöitä. Tällainen vesisika voi löytyä myös
etelä-amerikkaisesta ruokapöydästä.

Muurahaiskarhu oli ihan paras!

Jannelle tarjottiin työpaikkaa
vauhdittamaan FARC neuvotteluita  

Myös Calin poliisit olivat hälytetty hätävalmiuteen. Kaikki
 päärakennusten julkisivut ja tien varret olivat täynnä poliiseja.









Ajan tappamista shakkipelin äärellä



Master chef opasti meitä kädestä pitäen, mitä pitää tehdä.
Rasvaista, mutta niin herkullista!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti